Elin Blomqvist-Valtonen

Henkilöstöraportin käsittelyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa pidin puheenvuoron työhyvinvoinnista, sairauspoissaoloista ja varsinkin henkisestä hyvinvoinnista.

Under behandlingen av personalrapporten under fullmäktigemötet höll jag ett anförande gällande välmående i arbetet, vikten av satsningar på välmående, speciellt det psykiska välmåendet.

Läs hela talturen här/ Lue koko puheenvuoroni tässä:

Värderade ordförande, bästa fullmäktige kollegor,

I Stadens personalrapport kan man tydligt läsa att man gjort stora satsningar och att man verkligen varit mån om att utveckla och förbättra välmående i arbetet. Att man har fler olika projekt med mening att stöda arbetsförheten och att man satsat på såväl gemenskapen och på ledarskap som på arbetsförheten. Det är jag väldigt tacksam för.

Olen iloinen siitä että kaupunki on viimeisten vuosien aikana tehnyt aitoja panostuksia sekä työkykyyn että työhyvinvointiin, ja siihen että lukuja ja huolia ei lakaista maton alle.

Olen kuitenkin huolissani siitä että viime vuoden aikana mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat jälleen kääntyneet nousuun, ja viimevuoden aikana mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot olivat 25% kaikista sairauspoissaoloista. Tämä trendi näkyy työelämässä kaikkialla, ei vaan Porvoossa.

Valtakunnallisesti lukemat ovat samantapaiset. Vaikka sairauspoissaolot yleensä ovatkin kääntyneet laskuun, ovat kuitenkin mielenterveysperustaiset poissaolot kasvaneet lähestulkoon 30% viimeisen 4 vuoden aikana. Tilastot kertovat myös että niistä alle 35 vuotiaista jotka tippuvat kuntoutustuelle, eli jäävät tilapäiselle sairauseläkkeelle, heistä vain noin 20% palaavat ylipäänsä työelämään. Eli menetämme valtakunnassa suuren osan niistä jolla olisi työuraa vielä lähes 40 vuotta edessä.

Olemme Porvoossa tehneet paljon määrätietoista työtä sen eteen että sairauspoissaolot saataisi laskuun, ja hyvä niin. Mutta mielestäni henkilöstöraportissa korostuu se että tuijotamme liian paljon vain numeroihin, välttämättä puuttumatta siihen mikä se alkuperäinen syy ja ongelma on. Yksi syy tähän on se että esimerkiksi työuupumusta tai työstä johtuvaa masennusta ei diagnostisoida erikseen, vaan se luokitellaan aina nimenomaan mielenterveysperustaiseksi poissaoloksi.

Tämä johtaa helposti siihen että vastuu koituukin pelkästään yksilölle, eikä ikinä päästä kiinni siihen mikä on ollut alkuperäinen syy.

Mielestäni on vaarallista esimerkiksi kirjoittaa talousarviotavoitteeksi että sairauspoissaolojen määrä on 13,5 päivää vuoden lopun palvelussuhteiden määrään suhteutettuna. Niinkuin talousarviossa nyt on ollut. . Tämä saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa siihen että työntekijälle koituu tunne että hän EI voi hakeutua hoitoon vaikka sitä kiperästi tarvitsisikin.

Ordförande, det är dags att svänga blad. Bästa fullmäktige det är nu vi måste satsa på det psykiska välmående på arbetet. Vi måste lyckas bygga en kultur där det är vardag att bry sej om varandra, där både man själv och andra vågar ta itu INNAN det är försent. Där det är naturligt att söka hjälp innan skadan är skedd. Vi måste bli bättre på att erbjuda alternativ till sjukledigt, alterantiv där man tar den anställdas ork i behov.

Vi måste göra satsningar på det förebyggande arbetet. Jag önskar att Borgå är föregångare här! Att det är just Borgå stad som kommer på nya lösningar för hur man kan förebygga psykisk ohälsa. Det är dags att inte endast stirra på siffrorna och vara glada när man ligger under medeltal – det är dags att ta i med hårdhanskarna och satsa både tid och resurser!

Det är nu vi måste hitta orsakerna till VARFÖR sjukfrånvaron på grund av psyksisk ohälsa just hos oss har ökat – och börjar arbeta för att få bort de orsakerna!

Bästa vänner vårt stads personal är för dyrbar för att sjablas bort! Hyvä valtuusto, jos kaupungin työntekijät eivät voi hyvin, siitä kärsii koko kaupunki #työhyvinvointi #henkinenhyvinvointi #välmåendeiarbetet #psykiskhälsa #borgå #porvoo #kuntapäättäjä ... See more