Valteman
Utbildning och småbarnspedagogik
Utbildning är grunden till en trygg och bra uppväxt.
Alla barn i Finland ska ha rätt till en kvalitativ småbarnspedagogik i friska och fungerande utrymmen och i tillräckligt små grupper. Nästa regering måste återinföra rätten till den subjektiva dagvården, det är barnets rättighet att få dagvård, oberoende föräldrarnas livssituation.
Skolorna i landet måste vara trygga och fungerande. Vi måste satsa på utbildningen och på skol personal. Alla barn ska ha rätt till världens bästa utbildning och lärarna måste ha resurser och tid att lära. Skolorna behöver också mer annan personal, som skolkuratorer, psykologer och studiehandledare. En fungerande grundskola lägger grunden för fortsatt utbildning.
Vi måste öka grundfinansieringen för andra och tredje stadiet. Yrkesskolorna och gymnasierna måste ha tillräckliga resurser för att möjliggöra en kvalitativ utbildning och studerande ska ha rätt till tillräcklig närundervisning. Alla ska ha möjlighet till en utbildning på andra stadiet och därför måste vi göra andra stadiet avgiftsfritt för alla!
Nedskärningarna i tredje stadiet måste sluta! Yrkeshögskolorna måste ges möjlighet att nå de forskningsresruser som finns och vi måste bli bättre på att samarbeta över dualmodellen. Man har nu gjort reform på reform inom tredje stadiet, nu är det dags för högskolorna att få arbetsro! Tredje stadiets utbildning ska också i fortsättningen vara avgiftsfri och vi måste göra utbildningen avgiftsfri också för internationella studerande.
Arbetsliv och företagsamhet
En jämställd arbetsmarknad gynnar alla. För att uppnå detta måste vi genomföra en familjeledighetsreform. Genom att göra det mer lockande för papporna att delta i barnets uppfostran, gör vi det samtidigt möjligt för mammorna att återgå till jobbet. Kvinnornas karriärmöjligheter måste stödas och vi behöver mer kvinnor i ledande position.
Vi har ännu en löneskillnad mellan kvinnor och män på i genomsnitt 600 euro i månaden. Denna kan vi bäst komma åt genom att sträva efter mer öppenhet i lönerna och genom att spårra människor att diskutera om sina löner på arbetet. En öppen lönepolitik gynnar alla.
Det ska alltid löna sej att jobba, därför måste vi bygga ett socialskyddssystem som sporrar till arbete och som har mindre fällor än det vi har idag, vare sej det är någon form av basinkomst modell eller inte ska målet vara att det ska spårra till att ta emot ett jobb.
När formen på arbetet ändrar måste också systemen göra det. Vi behöver ett system som inte leder till att den som flyttar sej från att vara löntagare till företagare faller mellan systemen och lever i otrygghet. Vi behöver en form av kombinationsförsäkring där du kan vara medlem både som löntagare och som företagare för att hindra att någon som vill grunda ett bolag ska behöva vara rädd för att inte ha rätt till arbetslöshetsersättning ifall allting inte går som planerat.
Även en företagare ska ha rätt till ett socialskydd – det är i vårt allas bästa!
Vi måste ändra beskattningen för företagare så att man betalar moms på den tjänst man säljer först då tjänsten blivit såld, detta för att det ska vara lättare att idka näring.
Vi måste göra satsningar på välmående i arbetslivet för att uppnå sysselsättningsgraden, utan detta kan vi endast stirra på siffror som inte är lönsamma i längden.
Levande landsbygd
Landsbyggdens villkor är andra än i städerna och samma tankesätt kan inte appliceras på båda. För att kunna finansiera välfärdsservice på landsbygden krävs starka primärkommuner. Att administrationen centraliseras betyder inte att servicepunkterna måste bli färre och större. Jag vill undvika långa avstånd till skola, hälso- och sjukvård och då när detta inte är möjligt ska alternativ som hälsovårdsbussar och skolskjutsar utredas.
För att kunna upprätthålla en levande landsbygd krävs en god infrastruktur även utanför våra städer. Basvägnätet i Nyland är i dåligt skick och mera resurser måste ges till underhållet. Vi måste satsa på tågtrafiken och linjerna österut får inte glömmas bort på riksnivå!
Eftersom befolkningsunderlaget är litet på landsbygden är kollektivtrafik inte på samma sätt ett alternativ som i städerna. Därför är det viktigt att satsa på att bilarna som körs är så miljövänliga som möjligt.
För att förstärka livskraften på landsbygden, bör man främja lantbrukets strukturer. Förnybara naturtillgångar så som fiskerinäringen, skogsbruket och vattenhushållningen bör vårdas och skötas om.
Jag vill se en levande landsbygd nu och i framtiden! Vi behöver liv både på landet och i stan.
Vaaliteemat
Varhaiskasvatus ja koulutus
Koulutus luo pohjan turvalliselle ja hyvälle kasvulle
Jokaisella lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, turvallisissa ja terveissä tiloissa, riittävän pienissä ryhmissä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. On lapsen oikeus saada varhaiskasvatusta, riippumatta vanhempien elämäntilanteesta.
Maan koulut on oltava turvalliset ja terveet sekä toimivat. Meidän on panostettava koulutukseen ja koulujen henkilöstöön. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus maailman parhaaseen koulutukseen ja opettajille on taattava riittävät resurssit ja riittävä aika opettaa. Kouluihin on tuotava myös muita aikuisia, tarvitaan lisäkäsiä ja panostuksia mm. koulupsykologeihin ja opinto-ohjaajiin. Toimiva peruskoulu asettaa pohjan tulevalle koulutuspolulle.
Toisen- ja kolmannenasteen koulutukseen on panostettava. Perusrahoitus on palautettava tasolle jolla se oli ennen vuotta 2012. Ammattioppilaitoksille ja lukioille on taattava riittävät resurssit taatakseen laadukkaan opetuksen toteutuminen. Opiskelijalle on annettava tarpeeksi lähiopetusta. Jokaiselle nuorelle on annettava mahdollisuus toisen asteen tutkintoon, tämän takia toisen asteen koulutus on oltava aidosti maksuton.
Korkeakoulujen leikkaukset on lopetettava! Ammattikorkeakoulujen on päästävä käsiksi tutkimukselle suunnattuun rahoitukseen ja meidän on tehtävä enemmän yhteistyötä duaalimallin rajojen yli. Viimeisen vuosien aikana korkeakoulusektorille on tehty lukuisia uudistuksia, nyt on annettava työrauha! Korkeakoulutuksen on myös jatkossa oltava maksuton ja lukukausimaksujen periminen EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta on lopetettava.
Työelämä ja yrittäjyys
Tasa-arvoinen työelämä on kaikkien etu. Päästääksemme siihen on meidän aloitettava tekemällä kunnianhimoinen perhevapaauudistus. Kannustamalla isiä osallistumaan hoivavastuun jakamiseen luomme samalla mahdollisuuden äiteille palata työelämään. Naisten uramahdollisuuksien parantamiseen on tehtävä panostuksia ja tarvitsemme lisää naisia johtotehtäviin.
Suomessa naisten ja miesten palkkaero on keskimäärin noin 600 euroa kuukaudessa. Tätä voidaan kitkeä parhaiten sillä että luomme palkka-avoimuuden kulttuurin yrityksiin. Meidän on kannustettava ihmisiä uskaltamaan puhua palkoistaan. Palkka-avoimuus ja palkkatietämys edistää tasa-arvoa ja lisää työhyvinvointia.
Suomessa pitää aina olla kannustavaa tehdä töitä, tämän takia meidän on uudistettava sosiaaliturvaa niin että työn vastaanottaminen on nykyistä helpompaa.
Työelämä ja työntekemisen muodot muuttuu jatkuvasti ja meidän järjstelmät on muututtava sen mukana. Meidän on luotava järjestelmä joka turvaa ja tukee ihmisiä olemaan samaan aikaan palkansaaja ja yrittäjä. Tarvitsemme yhdistelmävakuutuksen joka takaa sen että ryhtyessäsi yrittäjäksi et jää ilman sosiaaliturvaa mikäli päätätkin samalla olla myös palkansaaja.
Myös yrittäjällä tulee olla aukoton turvaverkko, se on meidän kaikkien etu!
Verotusta on muutettava niin että yrittäjän arvonlisävero realisoituu vasta siinä vaiheessa kun tuote tai palvelu on myyty eteenpäin. Nykyinen järjestelmä vaikeuttaa pienyrittäjän arkea kohtuuttomasti.
Meidän on panostettava työhyvinvointiin jotta pääsemme työllisyystavoitteeseen. Ilman aitoja panostuksia työllisyysasteen nostaminen on tyhjää täynnä eikä meidän ihmiset jaksa jäädä työelämään.
Elävä maaseutu
Maaseudun ehdot ovat eri kuin kaupunkien ja niitä on kehitettävä eri lähtökohdista. Jotta voimme turvata ja rahoittaa palveluverkkoa myös maaseudulla, tarvitaan vahvoja kuntia ja kasvukeskuksia. Hallinnon keskittäminen ei automaattisesti tarkoita sitä että palveluverkkoa pitäisi supistaa. Haluan välttää pitkiä etäisyyksiä kodin ja koulujen ja kodin ja terveydenhuollon välille, ja silloin kun tämä ei ole mahdollista tulee meidän selvittää eri palvelubussien yms vaihtoehtoja.
Jotta voimme ylläpitää elävää maaseutua tulee meidän panostaa infrastruktuuriin myös kaupunkien ulkopuolelle. Uudenmaan tieverkko on huonossa kunnossa ja ensi hallituskaudella tuleekin tehdä panostuksia Uudenmaan kantaväyliin. Meidän on uskallettava investoida ratahankkeisiin eikä rataverkko itään saa jäädä unholaan tai prioriteettien ulkopuolelle!
Väestömäärä maaseudulla on pienempi kuin kaupungissa, minkä takia julkinen liikenne ei aina ole vaihtoehto. Tämän takia meidän pitääkin huolehtia siitä että autokanta muuttuu ilmasto- ja ympäristöystävällisemmäksi.
Haluan elävän maaseudun nyt ja tulevaisuudessa! Tarvitsemme elinvoimaa sekä maalla että kaupungilla!