Julkaistu Uusimaa 18.4.2021

Helmikuun lopussa sain osallistua kaupungin järjestämään jo perinteeksi muodostuneeseen ”Kuuluuko nuorten ääni” -tilaisuuteen. Tilaisuuden konsepti on todella hyvä. Porvoolaiset koululaiset esittävät kysymyksiä, mielipiteitä ja kehitysideoita. Viranhaltijat vastaavat näihin omien vastuidensa mukaan. Meidän päättäjien tehtävänä on kuunnella.

Tilaisuus oli todella onnistunut. Oli ihailtavaa kuunnella, kun fiksut nuoret esittivät kiperiä kysymyksiä ja tärkeitä toiveita. Voisi helposti kuvitella, että toiveet olisivat lennokkaita, mutta ei. Asiat olivat varsin arkisia ja useat vielä sellaisia, että ne olisivat helposti toteutettavissa. Kysymykset ja ideat koskivat muun muassa koulujen pihoja, viihtyisyyttä ja kierrättämisen mahdollisuuksia.

Yksi aihe kuitenkin nousi ylitse muiden. Tämä aihe on kouluruoka. Nuoret ihmettelivät miksi pehmeää leipää ei ole enää tarjolla, miksi kasvisruoan laatuun ja ravintoarvoon ei panosteta ja miksi makkararuoat ovat lisääntyneet. Vastaukset viranhaltijoilta olivat lähes poikkeuksetta sen suuntaisia, että päättäjät päättivät säästää kouluruoasta 2020 kesällä tehdyssä kaupungin talouden tasapainottamisen ohjelmassa. Tämä pitää paikkansa. Myös kouluruoasta säästettiin silloin.

Päättäjänä ei ole koskaan mukava todeta, että on tehnyt huonoja päätöksiä. Mutta jos niin on tehnyt, pitää se myös pystyä sanomaan. Minä sanon sen nyt. Mielestäni oli virhe säästää kouluruoan laadusta. Koulupäivät ovat pitkiä ja moni nuori suuntaa suoraan harrastustoimintaan koulupäivän jälkeen. On myös perheitä, joissa lapsen päivän ainut lämmin ateria on kouluruoka.

Virhe tulisi nyt korjata ja leikatut resurssit ohjata takaisin laadukkaan ja monipuolisen kouluruuan valmistukseen. Olen myös sitä mieltä, että koululaisille pitäisi tarjota hedelmiä ja muita välipaloja silloin, kun koulupäivä on pitkä. Laadukas ja säännöllinen ruokailu ja energiansaanti parantaa keskittymiskykyä ja jaksamista koulussa. Elin Blomqvist-Valtonen