Kirjoitus on julkaistu Uusimaan kolumnina 10.3.2022

Näin heti naistenpäivän jälkeen on päällimmäisenä mielessä yksi asia: me naisoletetut emme tarvitse ruusuja, suklaata ja kauniita puheita – vaan tekoja tasa-arvoisen työelämän puolesta.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka antoi naisille äänioikeuden. Suomessa tytöt ovat aina saaneet käydä koulua ja koulutusjärjestelmämme on maailman tasa-arvoisimpia. Silti tosiasia on edelleen se, että olemme kaukana tasa-arvosta – varsinkin työelämässä.

Kun mies tienaa euron, kilahtaa naisen palkkatilille keskimäärin vain 84 senttiä. Osan palkkaerosta selittää miesten työllistyminen useammin johtotehtäviin ja naisten pitämät pidemmät perhevapaat. Silti iso osa palkkaerosta on sellaista, jolle ei löydy selitystä. Nainen tienaa miestä vähemmän, vaikka työtehtävät ovat samat.

Työelämässä vallitsee myös edelleen olettamuksia, ennakkoluuloja ja stereotypioita, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa. BBC:n selvityksen mukaan 75 prosenttia miehistä ja 80 prosenttia naisista on ennakkoluuloisia naisia ja erityisesti naispuolisia asiantuntijoita kohtaan. Heihin luotetaan vasta, kun he ovat todistaneet kykynsä. Asiantuntijatehtävää hakiessa miehillä on kissan päivät: sama hakemus naisen nimellä lähetettynä sai vain kaksi yhteydenottoa, miehen nimellä seitsemäntoista. Ihmisillä on taipumus viihtyä omiensa joukossa ja esimerkiksi rekrytointitilanteissa valita itsensä kaltainen hakija.

Syy tähän kaikkeen ei suinkaan ole miesten, vaan meidän kaikkien. Syy on yhteiskunnan rakenteissa, historian painolastissa ja olettamuksissa, joista on vaikea päästä eroon. Piileviä asenteita ja ennakkoluuloja muutetaan tehokkaimmin muuttamalla rakenteita, ja siksi esimerkiksi elokuussa voimaan astuva perhevapaauudistus on todella tervetullut. Se pakottaa ihmiset muuttamaan ajatteluaan siitä, kenen tehtävä on jäädä kotiin lapsen kanssa ja kenen tienata leipä pöytään.

Tiedämme myös, että palkkatasa-arvoa voidaan edistää palkka-avoimuudella. Siksi on tärkeää uskaltaa puhua omasta palkastaan ja yrittää rakentaa kulttuuria, jossa työpaikallakin vertaillaan avoimesti palkkoja. Tällöin selittämättömät ja epäoikeudenmukaiset palkkaerot tulevat näkyviksi ja niihin voidaan puuttua. Lisäksi meidän tulee rakentaa työpaikoille palkkausjärjestelmiä, jotka turvaavat oikeuden samaan palkkaan samasta työstä sukupuoleen katsomatta. 

Palaan siihen mistä aloitin. Tasa-arvoinen työelämä vaatii tekoja, joka päivä.