Kirjoitus on julkaistu Uusimaassa 4.10.2021

Kuulemme jatkuvasti kotihoidon huutavasta resurssipulasta ja siitä, että ammattilaiset eivät vain yksinkertaisesti riitä. Kotihoidolla on valtava paine suoriutua tehtävistään vauhdilla ja tehdä ensimmäinen potilaskäynti mahdollisimman nopeasti, jotta olisi edes teoreettinen mahdollisuus keretä päivän muille asiakaskäynneille asetetussa aikaraamissa. Tämä kiire on jatkuvasti esillä keskusteluissa potilaiden ja heidän omaisten kanssa.  

Keskustelu siitä, että hoitoalan henkilöstö on katkeamisen partaalla, on saanut minut pohtimaan, onko meillä hukkaan heitettyä osaamista ja resursseja jossain muualla? Hyödynnämmekö yhteiskunnan tukirakenteita parhaalla mahdollisella tavalla? 

Porvoon kokoisessa kunnassa etäisyydet ja ajomatkat kotihoidon käynneille ovat monesti pitkiä. Kun kohdalle osuu suunnittelemattomia käyntejä esim. ilta- ja yöaikaan, päivystävälle hoitajalle voi olla lähes mahdotonta päästä apuun tarpeeksi nopeasti. Sekä hoitajalle että asiakkaalle kaikkein tärkeintä on laadukas ja turvallinen hoitokokemus silloin, kun apu on tarpeen. 

Vapaapalokunnat ovat tärkeässä roolissa takaamassa asukkaiden turvallisuutta etenkin haja-asutusalueella, maaseudulla ja saaristossa. Voisiko heidän osaamistaan hyödyntää myös kotihoidon tukena? Monesti paikallinen VPK koostuu kaikille tutuista henkilöistä, kylien naisista ja miehistä. Heihin luotetaan ja heiltä pyydetään apua monessa muussakin asiassa.  

Mielestäni olisikin syytä selvittää mahdollisuutta luoda järjestelmä, jossa VPK:lle annetaan erityistehtävä toimia kotihoidon tukena etenkin ilta- ja yöaikaan, jolloin resurssit kotihoidossa ovat tiukimmillaan. Tietyllä alueella asuville kotihoidon asiakkaille voisi antaa ”hälytyspuhelimen” johon vastaakin paikallinen VPK. VPK:laiset voisivat sitten nopeasti mennä paikalle ja suorittaa ensimmäisen kontaktin asiakkaan kanssa. Mikäli tilanne vaatii, kutsutaan paikalle tietenkin ensiapu, mutta jos tilanne on rauhallinen, voisi VPK:sta saatu apu riittää.  
 
VPK ei tietenkään korvaa hoitohenkilökuntaa tai poista koulutettujen lähi- tai sairaanhoitajien tarvetta. Meillä on edelleen myös tarve parantaa hoitohenkilökunnan työoloja. VPK voisi kuitenkin toimia luonnollisena ja luotettavana yhteistyökumppanina ja ideaalitilanteessa muodostaa hoitohenkilöstön kanssa hyvän kokonaisuuden. Niukat resurssit ja iso hoitovastuu vaatii kaikkien yhdessä tekemisen ja siksi olisikin syytä muistaa hyödyntää myös meidän vapaaehtoisia, silloin kun niin voi tehdä.