julkaistu Uusimaassa 10.2.2020

Tämän hetkisten arvioiden mukaan koronakriisin vaikutukset Porvoon kaupungin talouteen ovat noin 15-20 miljoonaa euroa. Karuja summia, sen tunnustaa varmasti jokainen. Ja tämä on vasta arvio, todellisesta vaikutuksesta emme voi kuin pelätä pahinta – ja toivoa parasta.

Kaupunginhallituksen jäsenenä on myös Suomen lainsäädännön mukaan työnantajan edustaja. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin henkilöstöpolitiikka sekä vastaa siitä, että talous on kunnossa. Yhtälö ei ole tällaisina hetkinä helppo. Eikä ainakaan missään muotoa mukava päättäjän näkökulmasta.

Pitäisi uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä ja käynnistää mahdolliset sopeuttamistoimet, koska kaupungin taloudellinen tilanne vaatii sitä. Samalla pitäisi pystyä miettimään, että millainen on tulevaisuus koronakriisin jälkeen. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman hyvä kotikaupunki meille jokaiselle – unelmien kotikaupunki.

Pari viikkoa sitten Marinin hallituksen viesti kunnille oli selvä: ”Pyydämmekin nyt, että kunnat eivät tässä tilanteessa käynnistäisi lomautuksia”. Kunnille ei kuitenkaan viestitty, että millaista helpotusta valtiolta olisi tulossa  heikkenevään taloustilanteeseen. Viikkoa myöhemmin kuntaministerin tiedotustilaisuudessa toistettiin, miten kuntien työntekijät nyt ylläpitävät yhteiskuntaa, kertomatta kuitenkaan millaista taloudellista tukea kunnille olisi tulossa. Kuntapäättäjää tämä maan hallituksen viestintä asetti hyvin hankalaan asemaan.

Kunnat odottavatkin nyt rahahanojen avautuvan 7.4 hallituksen kehysriihessä. Millainen tukipaketti kunnille on tulossa? Lainaa vai suoraa tukea? Ja olennaista on tietysti se, että minkä suuruinen tukipaketti on, eli onko sillä aidosti kuntien taloustilannetta helpottava vaikutus.

Porvoon tilanteessa selvää on se, että vaikka vuoden 2019 tilinpäätös olikin hitusen ylijäämäinen, olisi se ollut roimasti pakkasella ilman poikkeuksellisen isoa yhteisöverotuottoa. Vastaavaa ei tulla näkemään lähivuosina. Tästä syystä Porvoo oli jo ennen koronakriisin iskua tilanteessa, jossa sopeuttamistoimet olisivat olleet välttämättömiä.

Kaupunginhallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joilla tavoitellaan noin 3-5 miljoonan euron säästöä. Myös investointeja priorisoidaan uudelleen. Syksyn talousarviokäsittelyssä on pakko käydä keskustelua siitä, miten tulot ja menot saadaan tasapainoon.

Mikäli Porvoo voittaa hallituksen rahanjaossa tulevana tiistaina noin 30 miljoonaa euroa ”ilmaista rahaa”, voimme ehkä jatkaa samalla tavalla kuin aiemmin. Muussa tapauksessa tarvittaviin toimiin on ryhdyttävä. Se on valitettava totuus. Kun seuraaviin kuntavaaleihin on enää vuosi aikaa, ovat nämä päätökset tunnetusti vielä vaikeampia tehdä.