Kun hätähuutoon ei vastata, edessä on lakko

Kirjoitus on julkaistu Uusimaan kolumnina 12.4.2022

Jo vuosien ajan työntekijäjärjestöt sosiaali- ja terveysalalla sekä kunta-alalla ovat yrittäneet
tuoda esille alan epäkohtia. Näitä ovat muun muassa matala palkkataso, vaativa työ, heikot
työsuhteen ehdot ja työntekijöiden vähäinen määrä. Näitä epäkohtia ei kuitenkaan ole
onnistuttu korjaamaan työntekijäjärjestöjen lukuisista yrityksistä huolimatta. Palkka-asioissa
työntekijät ovat tyytyneet ”yleiseen linjaan” tai jopa vähän sen alle. Työnantajien vastaus on
aina ollut sama: nyt ei ole hyvä aika korottaa palkkoja.


Tosiasia on kuitenkin se, että mikäli kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät ole houkuttelevia ja
työntekijöitään arvostavia työnantajia, joilla palkkataso ja työehdot ovat kunnossa, ei meillä
jatkossa ole muun muassa hoitajia, varhaiskasvattajia, kirjastonhoitajia, nuorisotyöntekijöitä
eikä opettajia. Kuka sitten huolehtii meille kaikille kuntalaisille tärkeistä palveluista?
Reilun kuukauden ajan kunta-ala on ollut ”sopimuksettomassa tilassa” eli työehtosopimus ei
ole ollut voimassa. Tämä on johtanut siihen, että kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on ollut
lukuisia ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja. Lisäksi tälläkin hetkellä on käynnissä lukuisia lakkoja
ja varoituksia tulevista lakoista on annettu usealle paikkakunnalle. Kun työntekijöiden
hätähuutoon ei vastata ajoissa eikä sopimusteitse päästä ratkaisuun, on tuloksena
työtaistelu.


Aina sanotaan, että nyt ei ole sopiva aika mennä lakkoon. Kysynkin, milloin sitten on sopiva
aika? Kukaan ei halua lakkoilla ja lakko on aina viimeinen keino yrittää edistää
työehtosopimuksen syntymistä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa neuvotteluteitse ei ole päästy
ratkaisuun, ja osapuolten tavoitteet ovat yksinkertaisesti liian kaukana toisistaan.
Työehtosopimusneuvotteluissa kaiken A ja O on luottamus ja osapuolten keskinäinen
kunnioitus. Valitettavasti tällä hetkellä sekä luottamus että kunnioitus työnantajien ja
työntekijöiden välillä on täysin hukassa.


Kun uusi työehtosopimus aikanaan syntyy, on sen jälkeen kaikkien sopimusosapuolten
vastuulla huolehtia siitä, että keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta aloitetaan
rakentamaan uudestaan. Työehtosopimusneuvotteluita käydään säännöllisesti, ja mikäli
vanhat haavat jäävät auki, tulee seuraavista neuvotteluista edellisiäkin hankalammat.

Comments are closed.